ENGLANNIN KIELI LINJALUOTSAUKSEN TUTKINTOKIELENÄ

2.1.2003

Merenkulkulaitoksen työryhmäraportti 11.11.2002 käsittelee englannin kielen käyttöönottoa linjaluotsauksessa: kielikysymyksen taustaa, talous-, turvallisuus- ja muita vaikutuksia sekä eräitä vaihtoehtoisia toimintamalleja ja näiden vaikutuksia. Raportissa ei ehdoteta toimenpiteitä, vaan tarkastellaan nimenomaan vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia.

Lisätiedot: Verkställande direktör Matti Aura, (09) 771 2274

ENGLANNIN KIELI LINJALUOTSAUKSEN TUTKINTOKIELENÄ

Merenkulun kansainväliseksi kieleksi on vakiintunut englanti, kuten mietinnössä oikein todetaan. Merenkulku on maailman vanhin kansain-välinen liikennemuoto, ja kieliongelmat on pystytty hoitamaan kaikkina aikoina. Ilmaliikenteessä englannin kieli on normaalisti käytettävä kieli. Merenkulun kansainvälinen yleissopimus SOLAS vaatii kaikkia merta kulkevia aluksia käyttämään englantia työskentelykielenä turvallisuus-viestinnässä. VTS joutuu yhä useammin käyttämään englannin kieltä. VTMIS tulee myös lisäämään englannin kielen käyttöä merenkulussa Itämerellä. Jäänmurtajat käyttävät jo tänään normaalina työskentely-kielenä englantia kommunikoidessaan alusten kanssa. Suuntaus on siten selvä. Englannin kielen käyttö merenkulun kielenä yleistyy nopeasti.

Merenkulun tulee olla kilpailukykyinen kaikilta osiltaan verrattuna

muihin liikennemuotoihin. Pakollinen luotsin käyttö silloin, kun aluksen päälliköllä olisi muuten kuin puuttuvan suomen tai ruotsin kielen taidon takia mahdollisuus saada linjaluotsikirja, on turha kustannustekijä merenkululle. Kustannus ei ole huomattavan suuri, mutta kuitenkin merkittävä. Kilpailun yhä kiristyessä eri kuljetusmuotojen välillä kaikis-ta tarpeettomista kustannuksista merenkulussa on päästävä eroon.

Mietinnössä katsotaan, että pohjoismaisilta varustamoilta poistuu

kilpailuetu, jos englannin kieli hyväksytään linjaluotsikirjan saannissa. Suomen ei pidä tukea suomalaisia varustamoita tällaisilla keinoilla. Muunmaalaiset kuin suomalaiset ja ruotsalaiset päälliköt lisääntyvät myös suomalaisten varustamoiden aluksissa. Linjaluotsikirjan saamisen pitää perustua yksinomaan turvallisuusarviointiin.

Sen sijaan Suomen on sen jälkeen, kun englannin kieli on meillä hyväksytty linjaluotsikirjan tutkintokieleksi, painostettava muita EU- maita, erityisesti Viroa ja Saksaa, tekemään vastaavat muutokset. Ajan myötä kaikkien Itämeren maiden, myös Venäjän, tulisi siirtyä samaan käytäntöön. Englannin kielen lisääntyvä käyttö Itämeren merenkulussa on omiaan lisäämään merenkulun turvallisuutta.

Luotsien tehtävä merenkulun turvallisuuden varmistamisessa on tärkeä. Työryhmä on arvioinut, että luotsien määrä vähenisi uudistuksen takia enimmillään 23 %. Tämä arvio on todennäköisesti huomattavasti yli-mitoitettu. Ruotsissa vain 8 % linjaluotsikirjoista on suoritettu englannin kielellä. Luotsien lukumäärän väheneminen pystyttäisiin hoitamaan suurella todennäköisyydellä luonnollisen poistuman puitteissa. Uudistus ei siten vaaranna luotsien asemaa suomalaisessa merenkulussa.

Suomen Satamaliitto kannattaa työryhmän ehdotusta 10.3 eli että linja-luotsitutkinto on voitava suorittaa kaikilta osiltaan englanniksi ja englantia on oltava mahdollista käyttää kaikilla väylillä.